Koti Kackurissa

Uusi elämänvaihe vaatii uuden blogin, jonka löydät täältä.
Remppaa, sisustusta ja tuunausta, sekä muuta pientä ja mukavaa.

Tervetuola lukemaan :)

Helle hellii

Helle hellii, varsinkin täällä Turussa. Tuntuu siltä, että sää on koko kesän ollut mitä mahtavin. Tätä kesää ei voi mitenkään verrata viime kesään, kun lämpimiä ja aurinkoisia päiviä oli yhteensä ehkä viikon verran. Aika hiljaista on blogissakin ollut. Tuskin tulee paljoa kirjoteltua ennen syksyä, osittain siksi, että aurinko houkuttelee pihalle, mutta myös siksi että nyt on kaikkea muutakin meneillään..

Ostimme siis Kackurin talon, ja avaimet saamme varmaankin ensi kuun alussa (toivottavasti). Kuntotarkastus meni mahtavasti, ja myyjä perheineen ovat todella mukavia. Talo, tai pitäisikö sanoa koti, huokuu rakkautta ja huolenpitoa, ja joka kerta kun olemme sieltä ajelleet pois, on ollut pieni tippa linssissä ja pala kurkussa kun on vaan tuntunut niin oikealta ja hyvältä. Mahtavaa, elämä jota olen odotellut alkaa vihdoinkin. En malta odottaa että pääsen tuon mun ihanan mieheni kanssa takaisin sinne minne kuulumme, ja yhteiseen omaan kotiin jossa meidän pikku perheellä on tilaa kasvaa.
Syksyllä alkaakin sitten remppa-/sisustusblogi, en tiedä vielä tuleeko erillinen vai tähän samaan. Sen näkee sitten.

Sormet syyhyää ja olemme jo tehneet joitakin huonekaluhankintoja. Tori.fi, Huuto.net, kirppisrallit ja kirpputorit on koluttu moneen kertaan läpi, joka on ollut todella kannattavaa. Arvostan suuresti huonekaluja jotka kestävät kymmeniä vuosia, eli mitään Ikean pahvikalusteita ei meidän kotiin enää tuoda. Täyspuiset kalusteet voi hioa ja pintakäsitellä tai maalata mielensä mukaan, ja ajattomia huonekaluja jaksaa katsella vuodesta toiseen. Rahaakin säästyy, ja paljon. Voisin laittaa vähän kuvia noista löydöistä myöhemmin, nyt täytyy mennä siivoamaan ja suunnittelemaan huomista yllätystä...

Ruokailutila

Kunhan kuntotarkastuksessa ei ilmene mitään erikoista ja yllättävää, Kackurin talo on meidän. Jee! Viimesitään 1.9. muutamme sitten sinne. Kyseessä on siis 50-luvulla rakennettu talo, kaksi kerrosta ja kellari, kaikki alkuperäisessä kunnossa. Talo on hyvin rakennettu, ja hyvin pidetty, joten suurempia yllätyksiä ei pitäisi tulla (koputan puuta). 220 m² saisi nyt sitten remontoida ja sisustaa, vaikka emme kuitenkaan meinaa kaikkea tehdä yhdellä kertaa. Aloitamme alakerrasta ja kylppäristä, ja sitten kun on taas aikaa ja rahaa siirrymme remppaamaan yläkertaa ja kellaria. Pihaa on yli 2800 m², ja sieltä löytyy lämmin autotalli kahdelle autolle, kylmä autotalli yhdelle autolle, huvimaja (jossa avotakka) sekä puuliiteri ja muurattu grilli. Tilaa siis löytyy, säilytystilaa myös. Ja kellarissa on pieni verstas, joka varmasti tulee olemaan paljon käytössä. Talo on muutaman sadan metrin päästä venesatamasta ja merenrannasta, ja kauppaan kuuluu myös venepaikka (niitä on vaikea saada).


Olen nyt parin päivän aikana miettinyt olohuoneen kohtaloa. Meidän nykyinen sohva kun on niin iso, ettei se mahdu sinne. Yhdestä makkarista tuleekin sitten tv-huone, ja olohuoneesta tulee ruokailu-/oleskelutila. Ruokailuryhmä on aikalailla päätetty, samoin pinnat ja muut suuremmat hankinnat. Toivon saavani mahdollisimman paljon ostettua kirpputorielta ja tori.fi:stä, jotta hinnat pysyisivät kurissa. Muutama kalliimpi ostos tulee kuitenkin tehtyä, sillä rakastuin HAY:n J104 tuoliin. Ruokailuryhmämme tulee olemaan aikamoinen sekasikiö, joten pari HAY:n tuolia hankitaan, ja tuolit ja penkit saavatkin sitten olla käytettyjä ja kuluneita, ne jokatapauksessa maalataan. Iso ruokapöytä on pakko saada, joten päädyimme Ikean NORDEN ruokapöytään, jonka ääreen mahtuu 8 ihmistä, jos oikein tiivistää, niin mahtuu 12, ehkä jopa 14. Seinät maalataan valkoiseksi, samoin katto, ja lattiastakin tulee vaalea. Eilen ostimme Ikean löytönurkkauksesta 250 x 350 cm:n STOCKHOLM maton, ja sääsimme siinä yli satasen. Olen kauan tiiraillut kysesitä mattoa, ja nyt se sitten pääsi kanssamme kotiin. Suuri ruokailuryhmä vaatii suuren maton, ja nyt sellainen saatiin hyvään hintaan.

Nopea keittiösuunnitelma

Puhuin aikaisemmin talosta, johon olin ihastunut. Noh, kävimme sitä katsomassa, eikä se sitten ollutkaan niin hyvä kun olin ajatellut. Nyt kuitenkin olemme löytäneet unelmiemme talon, ja siitä on tarjous tehty. Saas nähdä miten käy, jännää on.

Tässä yksi suunnitelma keittiöön. Mahdollisimman halpa mutta meidän näköinen :) Lisäksi tänne tulisi keittiösaareke aamiaispöydällä, ja avohyllyjä. Jos osaa käyttää jotakin piirustusohjelmaa, niin helpoin ja nopein tapa visualisoida jokin sisustus, on piirtää se vanhan kuvan päälle. Näin voi myös helposti koittaa erilaisia värivaihtoehtoja. Varsinkin jos tarkoituksena on vain vaihtaa/maalata pinnat ja kaapinovet.

Tapahtumarikas viikko

No nyt mennään kyllä talla pohjassa. Olemme viimeisen viikon olleet Pietarsaaressa, tai no, oikeastaan Pohjanmaalla, ja tekemistä on riittänyt. Pääsimme leikkimään molempien kummilasten kanssa, serkkujen kanssa kävimme Power Parkissa hurjastelemassa, ja kerkesimme vähän mökkeilläkin. Samalla varmistui muutto Pietarsaareen, kun mies sai sieltä töitä :) Olemme käyneet parin päivän aikana monessa asuntonäytössä, ja löysimme puolivahingossa aivan ihanan omakotitalon läheltä merenrantaa. Tämä täytyisi nyt saada, ja homma on työn alla. Pitäkääs kaikki peukkuja! Ajateltavaa on riittänyt, ja pää tuntuu tällä hetkellä aika tyhjältä. Tulin juuri kotiin koulusta, muotoilijan paperit kourassa ja yksi avain vähemmän nipussa. Se oli siinä, ei koskaan ikinä enää koulua. Aika hassu tunne..

Mustaa ja valkoista

Pian pääsemme asuntoesittelyihin, en malta odottaa. Toivottavasti ihastukseni on siinä kunnossa, että siinä ei tarvitse tehdä muuta kuin pintaremonttia. Se kuitenkin on rakennettu 50-luvulla, joten yllätyksiä saattaa tulla. No, sen näkee sitten.

Oma koti kullan kallis

Voiko taloon rakastua? Vaikkei siitä ole nähnyt kuin muutaman kuvan. Tämä nykyinen asunto ei tunnu kodilta. Tai no, ehkä väliaikaiselta kodilta, mutta ei oikealta kodilta. Olen koti-ihminen, viihdyn hyvin kotona ja siksi on tärkeää että koti tuntuu ja näyttää omalta.

Toivon, toivon, toivon. Pitäkää peukkuja.

Siivosimme ja tyhjensimme verstasta koulussa, ja sisäinen himohamstraajani heräsi. Onnistuin kuitenkin hillitsemääni itseni, enkä pelastanut kuin kolme esinettä jotka olivat menossa roskalavalle. Vanha raidallinen työtuoli, valkoiset vanhat taulun kehykset, sekä liitutaulun "liituhyllyn". Olisin mielelläni vienyt koko liitutaulun, ja olisinkin saanut sen, mutta se ei millään olisi mahtunut autoon, eikä sille olisi ollut paikkaa nykyisessä asunnossamme.. Noh, sainpahan ainakin liituhyllyn mukaani. Siitä tulee seuraavaan kotiin tauluhylly, täytyy vaan saada vähän lisää kulumia siihen... Siitä tuli vähän liian siisti kun putsasin liitupölyt pois.

Nopeat kannet

Nyt pääsevät keittiötölkit käyttöön. Nopea, helppo ja halpa kansiratkaisu, eikä ole mielestäni yhtään hullumman näköinen. Vielä kun olisi hieman isompi keittiö...

Turkoosia pikkuiselle

Meillä on kotona vauvalaatikko, johon keräämme tulevaisuuden tarpeisiin ihania pikkuisia vaatteita ja leluja. Miksi odottaa, kun niitä ei välttämättä ole enää saatavilla kun niitä tarvitsisi. Tässä muutama ihanuus.

Pikkuiset tossut ovat Berit Braggen suunnittelemat ja valmistamat. Niissä on tarrat ja ne aukeavat kokonaan, joten pikkuiset jalat saa helposti sujautettua lämpöön.
Pipo on kirppislöytö, jonka hinnaksi tuli 50 senttiä.
Puisen traktorin ostimme Turun Saaristolaismarkkinoilta, se taisi maksaa vitosen. Puiset lelut ovat jotenkin niin sympaattisia, tämä traktori varsinkin.
Pöksyt ovat Stockmannilta ja kirahvisukat Polarn o. Pyretistä.
Viime vuoden joulumarkkinoilta ostin tuon virkatun norsun, ihastuin siihen täysin. Se sai lauantaina kaverin, kun kävimme Helsingissä Maailma Kylässä -festareilla. Pikkuinen siili odotteli ostajaansa, ja olihan sen pakko päästä meille kotiin norsun kaveriksi. Siili ei ole vain hauskan näköinen, se on myös helistin. Nämä virkatut eläimet suunnitellan ja valmistetaan Tanskassa, valmistajan sivun löydät tästä. Ostin nämä lelut Kapuan kautta, joten vähintään 20 % tuotoista menee kehitysmaiden auttamiseen. Kaupa myy myös muita tuotteita, joista suurin osa valmistetaan eettisesti kehityismaissa. Täytyyhän sitä tukea, varsinkin kun on kyse näin hienosta käsityöstä.

Muuttotoiveita ja kotitoimistoja

Jos asiat menevät hyvin, meillä on jossain ei niin kaukaisessa tulevaisuudessa tulossa muutto. Muutto omakotitaloon, toivottavasti. Olemme tiirailleet sopivia asuntoja netistä, ja löysimme yhden johon ainakin minä olen täysin ihastunut. Ei se kummoinen ole, ja olen itsekin yllättynyt että ihastuin juuri tähän. En tiedä, jokin siinä kiehtoo. Ja pohjaratkaisu on järkevä.

Noh, vaikka tämä koko muuttoasia on ihan täysin vielä auki, olen mielessäni jo pintaremontoinut ja sisustanut kyseisen talon moneen kertaan. Veranta on rakennettu ja olemme muuttaneet omaan pikku kotiimme asumaan karvaisten lapsiemme kanssa. Pitäisi varmaan hillitä näitä ajatuksia, ettei pettymys ole sitten liian suuri jos nämä suunnitelmat eivät toteudukaan.

Oli miten oli, tarvitsen tulevassa uudessa kodissa työhuoneen. Hyvin organisoidun semmoisen. Olen itseasiassa hyvin järjestelmällinen ihminen, se vain jotekin unohtuu kotona. Nyt istun tässä kaaoksen keskellä, ja vaikka minun oli tarkoitus viettää tämä päivä verstaalla, jäin sittenkin kotiin parantamaan flunssaa. Voisi kuitenkin vähän siivota ja järjestellä. En jaksa enää vain istuskella.

Siivota, ja unelmoida uudesta kodista.

Tässä vähän inspiraatiota kotitoimistoon.

Keittiötölkit ja muuta väkerrystä

Kävin siivoamassa työpistettäni koulun verstaalla, ja huomasin että tässä on muutaman vuoden varrella kertynyt vähän tuota puumateriaalia. Ne pitäisi kyllä käyttää johonkin nyt kun vielä voi, turha heittää kallista puuta menemään. Huomenna menen siis verstaalle, saa nähdä mitä siitä syntyy. Noille meidän Keittiötölkeille pitäisi ainakin väsätä kannet, jotta ne pääsisivät kunnon käyttöön.

Karhulan Keittiötölkkejä on siis 1, 2, 3, 5 ja 10 L.

Mieheni

on paras maailmassa.

♥

Luontoa, menneitä aikoja ja vapaa-aikaa

Viime yö oli lämmin, joten päätimme nukkua pihalla. Meillä on tuossa takapihalla paviljongin alla sohvat jotka on koottu lavoista. Näistä saa sopivasti sommiteltua myös sängyn. Saattaa ehkä kuullostaa vähän oudolta tämä pihalla nukkuminen, mutta sitten kuullostaa. Paco oli tyytyväinen kun kerrankin sai nukkua koko yön viileässä, ja tuli se sänkyynkin muutaman kerran pötköttämään.

Päivä alkoikin sitten aamulenkillä. Aivan ihana on tämä Suomen luonto kesällä. Ei tekisi mieli mennä minnekään ulkomaille, varsinkaan etelään, kun täällä on näin kaunista. Täällä Turussa kun on paljon näitä ulkoilu- ja pöyräilyreittejä, on aina uutta nähtävää. Esimerkiksi täältä löytyy karttoja.

Nyt olisi työn alla uusi sisustusprojekti, joka vaatii hieman perehtymistä talonpoikaistyyliin. Mistä saisikaan parempaa inspiraatiota kuin Luostarinmäen käsityöläismuseosta? Kävimme mieheni kanssa tutustumassa vanhan ajan elämään, joka oli kiintoisaa ja hyvin inspiroivaa. Jännä nähdä miten ennen vanhaan on asuttu, työskennelty ja eletty. Jollain tapaa olisi mukava palata tällaiseen yksinkertaisempaan elämiseen, mutta samalla olen hyvin kiitollinen siitä että juomavesi tulee kraanasta ja pystyn katsomaan tv:tä ja käyttämään tietokonetta. Mutta kuitenkin, elämästä on tullut liian hektistä, kaiken täytyy tapahtua heti (tai ainakin mahdollisimman nopeasti), ja aina on miljoona rautaa tulessa. Aika ei riitä kaikkeen...

Hiki virtaa

Mittari näyttää että varjossa on 23 astetta lämmintä. Koira vaihtaa paikkaa muutaman miinutin välein etsien viileämpää kohtaa niin sisällä kuin pihalaatoilla. Sormeni ovat niin hikiset että kirjoittaminen on vähän nihkeää. Yritä tässä nyt sitten tehdä töitä. Toisaalta olen hyvin iloinen siitä että saan olla nyt kotona, eikä tarvitse olla missää toimitossa ja katsella ikkunasta ulos. Olen koko kevään valittanut että pitäisi kelien lämmetä, joten yritän nyt olla valittamatta että on liian kuuma. Tosiasia on, että en kestä kuumuutta sitten yhtään. Heti tulee auringonpistos jos ei ole lippistä tai muuta päässä, ja läkähdyn saman tien. Mutta joo, nyt en valita. Ihana kesä!

Eilen oli myös lämmin, ja päätin tehdä pienen testin. Vein yhden viidakkokurkun pihalle (amppelissa), ja annoin sen olla koko päivän auringossa. No siitähän se ei pitänyt ollenkaan. Kun illalla vein sen takaisin sisälle lehdet olivat muuttuneet osittain valkoisiksi/läpinäkyviksi ja olivat muutenkin ihan nuutuneita. Eli pitäisi varmaan koittaa kasvihuonetta seuraavaksi.

Aamiainen takapihalla, sisällä ei enää kovin usein syödäkään.

Jääkiekkoa + Mertaranta + Grilliruokaa + Takapiha = Toimii!

Tekemistä viikonlopuksi

No niin kaikki Turkulaiset ja miksei muutkin!
Eilen alkoi Turku Design Festival, joten kaupungissa on paljon kaikkea kivaa koettavaa ja nähtävää. Itse odotan innolla sunnuntaita, sillä silloin on ohjelmassa Retrotori klo 10 - 16, ja Ekodesignmarkkinat klo 12 - 18. Illalla järjestetään myös ensimmäistä kertaa Aula Caféssa Turku Fashion Flea, eli muotikirppis. Niin, ja launtaina on S/S Boren vieressä yömyyjäiset.

Kävimme parisen viikkoa sitten Pub Niskassa syömässä, monet ovat paikkaa kehuneet ja yhdyn kyllä heihin. Pub Niskan erikoisuus ovat suussa sulavat peltileivät. Peltileipä muistuttaa pitsaa ja on Ahvenanmaalla syntynyt idea. Käykääs maistamassa! Sisustuskin on ympäristöön sopiva, ihanan rento ja rustiikki. Jos minulla olisi kahvila tai ravintola, se olisi varmaan kutakuinkin tämän näköinen. Täällä kannattaa siis käydä jos on viikonloppuna (tai muulloin) liikenteessä.

 

Kuvat Pub Niskan kotisivulta.

Kuulumisia

No nyt alkaa näkyä kunnon kesän merkit. Täällä Turussa ovat jo puut alkaneet vihertää, ja kukkiakin löytyy jo vaikka minkä sorttisia. Kävimme pari päivää sitten Ruissalossa lenkillä, ja harmitti että ei tullut kameraa mukaan, oli niin kaunista. "Löysimme" myös vanhan sikalan jäänteet metästä. Tai ainakin uskomme että se on joskus ollut sikala. Lämpöäkin on piisannut, vaikka tänään onkin viileämpi päivä. Pitäisi tuo meidän piha laittaa kesäkuntoon, se on nyt aika rähjäisen näköinen.


Parisen viikkoa sitten tuo mieskin sitten kosi :) oli ihan sormus ja kaikki. Ja yllätyksenä tuli. Ihana se on, tuntee minut paremmin kuin tunnen itse itseni. Viime viikonloppu menikin sitten Pohjanmaalla, pidettiin lauantaina kihlajaiskahvit mökillä. Sainkin sinne leivottua 5 kakkua ja 6 piirakkaa, ja melkein kaikki meni.


Eilen kävin Potkurissa Startti-infossa. Onneksi kävin, sain sieltä kyllä tärkeää tietoa mitä en usko että muualta olisin saanut. Eli jos joku meinaa yritystä perustaa Turun seudulla, suosittelen lämpimästi että käytte kyseisessä tilaisuudessa. Se järjestetään kerran kuussa, ja se on rento ja informatiivinen tilaisuus. Vetäjät eivät olleet mitään byrokraattisia robotteja, vaan todella mukavia ja huumorintajuisia tyyppejä. Pian saan siis hakea starttirahaa, ja sitten rekisteröidä toiminimen. Jee! Vaikka on se vähän pelottavaakin, mutta saanpahan olla itseni herra.


Tässä muutama otos lauantailta.

Sanaton

Joskus unelmat ovat niin suuria että niitä ei ymmärrä kokonaan itsekään.

Sateisen tiistain tekemiset

Tänään olen ollut studiossa kuvaamassa kaikenlaista kivaa. Suunnittelen Wood Structure:n yritysidentiteettiä, ja tähän kuuluu tuotteiden kuvaaminen nettisivuille ja muihin tarkoituksiin. Ja hienoja tuotteita onkin!

Opinnäytetyön vein eilen painettavaksi, ja tänään lähetin tiedoston kansia varten, eli viimeistään perjantaina saan hakea valmiit kirjat. Jee :) Se on aina jännin vaihe: valmiin painotuotteen selaaminen ja hypisteleminen. On se ihan eri asia nähdä se livenä, kuin katsoa sitä tietokoneen ruudulta.

Soittivat myös kirpparilta, että voivatko tuoda tänään senkkimme. No tottakai! Eli se saapuu ihan minä hetkenä hyvänsä. Raivasin sille tilaa, mutta ei ollut paikkaa johon laittaa kaikki tavarat jotka ovat aikaisemmin olleet senkin paikalla.. Eli tänään luultavasti siivotaan kaappeja ja voisin heittää kaikenlaista turhaa taas menemään. Turhaa... eli siis tässä tapauksessa kouluun liittyviä juttuja mitä en enää tarvitse. Niitä onkin kertynyt.

Huonekalutori Hassinen

Miedän lähellä, Numessa, on kirpputori / huonekalutori. Olen kerran aikaisemmin siellä käynyt, mutta silloin se oli jotenkin pienempi, eikä siellä ollut kovin hyvää tavaraa. Tänään kun ajoin kotiin, päätin kuitenkin poiketa siellä, ja onneksi kävin. En tiedä muistanko ihan väärin, sillä paikkahan oli iso ja tavaraa vaikka kuinka. Kaikenlaista tavaraa, uudempaa käyttötavaraa ja vanhempaa keräily/sisustustavaraa. Ja huonekaluja oli hallit täynnä. Jos joku on kiinostunut Riihimäen keittiötölkeistä, niitä löytyy sieltä. Ja ovat halvempia kuin Manhattanin kirpparilla. Kaikenlaista olisin halunnut viedä sieltä kotiin, mutta maltoin mieleni.

Löysin kuitenkin tämän vanhan senkin, johon ihastuin. Olen jo pidemmän aikaa etsiskellyt toimivaa, siistiä, vanhaa senkkiä, ja nyt löytyi kyllä hyvä ehdokas. Hinnaltaakin ihan hyvä, ja mieskin piti siitä :) Se pääsee siis meidän kotiin ehkä jo tänään.
Tilaahan meillä ei oikeastaan ole, joten sitä täytyisi taikoa jostakin. Emme kuitenkaan varmaan asu kovin kauaa enää tässä kämpässä, joten senkki on enemmänkin tulevaisuuden investointi. Ihana, ja käytännöllinen ennen kaikkea.

 

Haaveita

Kropassa on nyt kyllä sellainen kutina, ettei tiedä mitä alkaisi tekemään. Olen niin innoissani, sillä alan pikku hiljaa tajuamaan mitä tämä koulusta valmistuminen tarkoittaa. Kaikki sanovat että opiskeluaika on parasta aikaa, mutta en ole koskaan ymmärtänyt sitä. Ehkä se on sitä, jos tykkää bilettää ja semmoista, mutta se ei ole oikein minun juttuni.
Tulevaisuudessa on se kiva juttu, että koskaan ei tiedä mitä kaikkea voi tapahtua. Tiedän että jotkut muotoilua opiskelevat toivovat että heistä tulisi maailmankuuluja muotoilijoita, eikä siinä ole mitään pahaa. Minulla on kuitenki eri haaveet, ja vain ja ainoastaan minä voin vaikuttaa siihen miltä tulevaisuus näyttää. Ihanaa.

Nyt se elämä vasta alkaa.

Sokea(ko)

No ei nyt ihan sokea kuitenkaan... Kävin joskus viime syksynä näöntarkastuksessa, ja sain lukulasit + semmoiset mitä pitäisi käyttää mahdollisimman usein päivittäin. Tv:n katselulaseiksi optikko niitä sanoi. Noh, valitsin kaupasta kahdet lasit joita inhosin vähiten. Tämä oli suuri virhe. Ei pitäisi tyytyä johonkin huonompaan, jos sitä mitä oikeasti haluaa ei ole tarjolla. Mutta mitä muutakaan siinä tilanteessa voi? Kotona käytän laseja kun työskentelen koneella (silloin kun muistan), ja nyt alan huomaamaan miten huono näkö minulla oikeati on. Optikkokin oli sanonut, että mitä enemmät silmät tottuvat laseihin, sitä huonommaksi näkö muuttuu (tai siltä se ainakin tuntuu).
Tästä tulikin mieleen.. Eräällä ystävälläni on huono näkö, ja lukiossa kun oli erilaisia kokoontumisia, hän paikansi ystäväporukkamme hiusteni avulla. Olin ainut jolla oli siihen aikaan pinkit hiukset koulussa, ja kun hän ei kaukaa erottanut ihmisiä toisistaan, hän haki katseellaan pinkkiä, tupeerattua hiuspehkoa, ja pääsi näin meidän luokse. Voi niitä aikoja.. Olen kuitenkin iloinen ettei näkö ole niin paljoa päässyt huononemaan.

Voi kun löytäisi sellaiset hienot rillit jotka sopisivat...

Café BrownZ

Opinnäytetyöni sai hyväksynnän, ja voin pikkuhiljaa lähettää työn painettavaksi. Toimeksiantoon kuului siis sisustuksen suunnittelu ja sen toteutus. Kun tutut ovat kyselleet mitä teen opinnäytetyönä, on ollut todella hankala selittää projektista kokonaisuudessaan. Olen usein vain vastannut että "Sisustan kahvilan". Jollei ole itse ollut vastaavassa projektissa mukana, ei voi ymmärtää miten paljon eri asioita siihen sisältyy. Sisustaminen, varsinkaan julkisen tilan sisustaminen, ei ole sitä, että valitaan huonekaluja ja sisustusesineitä joista itse pitää ja jotka näyttävät hyviltä, ja asetellaan ne tilaan. Ehhei. Se ei ole ihan niin helppoa. Täytyy ottaa huomioon budjetti, toimeksiantajan toiveet, tilan funktiot, asiakkaiden ikä ja erikoisvaatimukset sekä allergiat, kulkuväylät, tuotteiden ja materiaalien paloluokitukset, väripsykologia, yrityksen konsepti, valaistus, akustiikka ja paljon muuta.
Budjetti oli tässä tapauksessa hyvin pieni, joten pääsin itse suunnittelemaan ja valmistamaan eri asioita kahvilaan. Leipähyllyt, tiskillä oleva hyllykkö, pyöreät hintamerkinnät, liitutaulu-kyltit sekä seinäkkeet valmistin itse. Eli puu- ja metallityötä on tullut tehtyä. Värjäsin mös vihreän kankaan, josta ompelin verhot ja pöytäliinat jokaiselle asiakaspöydälle. Mainoskuvat otin itse, ja tein paino-tiedostot niistä kuvakylttejä varten.

Tämä oli todella antoisa projekti, ja ihanien ihmisten kanssa sain työskennellä! BrownZin pitäjät, Sami ja Sari, ovat sydämellisiä ihmisiä, ja toivon että mahdollisimman moni turkulainen ymmärtäisi käyttää tilannetta hyödyksi kun on näin hyvä ja ammattitaitoinen kahvila saatu tänne Turkuun. Liian moni kahvila käyttää pakasteesta sulatettuja tuotteita, jotka sitäpaitsi saattavat tulla jostakin toisesta maasta. Laatu on mitä on, ja erikoiskahvit valuvat kuppiin nappia painamalla. Miksi ihmeessä tyydymme siihen?
 
 BrownZilla on oma pikku leipomo kahvilan takahuoneessa, ja kaikki myytävät tuotteevat syntyvät siellä. Omat suosikkini ovat tällä hetkellä Lakujuutokakku ja Dallaspullat :) Minttukaakaokin on todella hyvää, ja erikoiskahvit tehdään parhaista raaka-aineista käsityönä, alusta loppuun saakka. Perjantaisin saa myös tuoretta, juuri leivottua leipää. Tämän tasoista palvelua ja huolenpitoa meidän täytyisi vaatia jokaiselta kahvilalta.

BrownZin ihanat herkut loihtii leipuri-kondiittori Tiina.