Itseni herra

Kukapa ei inhoaisi byrokratiaa ja tärkeiden paperien täyttämistä, vaikkei niistä oikeasti ymmärrä juuri mitään? Tässä on lähiaikoina tullut sen verran eri projekteja eteen, että täytyisi varmaan jonkilainen yritys perustaa. Tämä on vähän kaksipiippuinen asia, sillä haluaisin todella voida olla itseni herra, työskennellä itsenäisesti omalla aikataululla mistä tahansa käsin, ja tehdä sellaista työtä mistä nautin. Mutta toisaalta en ymmärrä byrokratiasta yhtään mitään ja pelkään että unohdan jotakin tärkeää tai teen jonkun virheen.

Jos kaikki kuitenkin menee suunnitelman mukaan, olen pian yksityinen elinkeinonharjoittaja.

 

 

 

Rento viikonloppu

Eilen oli mukava ilta ystävien kanssa. Saimme joululahjaksi Dixit -pelin, joka oli eilen käytössä ja sai hyvän vastaanoton. Siitä puheenollen, saakohan Kymmpitonni -peliä enää ostettua mistään? Mielestäni se on paras seurapeli ikinä, ja olemme vanhempieni kanssa pelanneet sitä paljon. Haluaisin sen meillekin kotiin.

Pian menen Johin ja muutaman muun kanssa elokuviin, eli aika rento viikonloppu. Koulutyötä ajatellen aikaansaamaton, mutta eihän elämä ole pelkkää projektien parissa työskentelyä.

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

Elämme vallankumouksellisia aikoja

Tämä ei nyt ehkä ihan ole uutisoimisen arvoinen asia, mutta liityin facebookiin eilen. Miksi kirjoitan siitä tänne? No, en tiedä itsekään, mutta ystäväni ovat olleet hyvin yllättyneitä tästä äkillisestä muutoksesta. Olen ennen ollut sitä mieltä että en koskaan liity, mutta joo..
Ja sitten toinen juttu, ostin uuden puhelimen, Lumia 800. Sekin oli sellainen pikainen päätös ja siitäkin olen ollut sitä mieltä aikaisemmin, että se on turha kapistus. Nyt voin sanoa että sen on paras puhelin ikinä! Ainakin näiden parin päivän perusteella.. Mieheni hommasi sen minulle, käytettynä ja hyvään hintaan.

Mitäköhän seuraavaksi?

Viimeistä viedään

Koulu loppuu pian. No ehkä ei ihan, mutta nämä jäljellä olevat kuukaudet liitävät ohi ja sitten alkaa uudet kujeet. Nyt pitäisi repäistä motivaatiota jostakin ja alkaa saamaan asioita aikaiseksi. Mihin ihmeeseen draivini katosi? Kesän jälkeen sitä ei ole pahemmin näkynyt, vaikka se ennen on ollut yksi vahvuuksistani.
Oli miten oli, tuntuu kuin nyt vietäisiin viimeisiä ja pitäisi nostaa vauhtia jos aion keretä tekemään omiakin pikku projekteja niin kauan kuin vielä on verstas missä tehdä.

Sitten joksus kun ostamme omakotitalon, haluan ehdottomasti ison vajan tai autotallin, mihin voimme rakentaa oman pienen verstaan missä voi sitten puuhailla kaiken näköistä.

No, huomenna alan työstämään seinäkkeitä opinnäytetyöhön. Sen jälkeen alkaakin pikkuhiljaa olemaan valmista. Muutama pienempi yksityiskohta ja sitten alkaa työn kirjallinen osa.

Väriä elämään

Värikartat + mustaa teippiä = tadaa!

Hulluuskohtaus

Olipa raikas aamulenkki. Mittari näyttää - 22 astetta ja siltä ulkona kyllä tuntuukin. No, Pacoa ei haittaa. Mitä kylmempi, sitä enemmän vauhti kasvaa. Se juoksi tuolla pellolla ympyrää niin lujaa kuin vain pääsi, pomppi ja haukkui, heittelehti ja lähti taas päämäärättömästi juoksemaan edes takaisin. Oli aika hauskan näköistä.


Paco vuosi sitten. Aika suloiset töyhtöt sillä korvissa :)

 

Zig Zag ja muut geometriset kuviot

Oi voi mikä kauhea hinku muuttaa omakotitaloon. Haluan päästä remppaamaan ja sisustamaan, väkertämään ja suunnittelemaan. Haluan ikiomaan kotiin. Vaikka nykyinen rivarikämppämme on täynnä tavaraa, haluaisin kuitenkin hankkia tulevaisuutta varten muutaman asian. Olen aina pitänyt geometrisistä kuvioista ja mustavalkoisesta, ja nyttenhän niitä olisi saatavilla.

Ikean mustavalkoinen Stockholm Rand matto, tai Urban Outfittersin Zig Zag Rug pitäisi saada. Pelkään vaan ettei valkoiset matot oikein mene yhteen meidän koiramme kanssa.. Mutta hei, ainahan mattoja voi pestä!
Kodin 1 ja Anttila myyvät ihania Anno Collectionin keittiötekstiilejä ja petivaatteita. Ajattelin käydä nappaamassa itselleni jonkun noista tuotteista.. Saa nähdä mitä tarttuu mukaan kotiin...
Pidän todella paljon myös näistä Luhta Homen pyyhkeistä, ja tuo Origami huopa sopisi hyvin meidän sohvan kaveriksi :) Harmi vaan että olen köyhä opiskelija...

Arjen iloa esineissä

Ajattelin tehdä tämmöisen pienen kokoelman asioista jotka saavat minut hyvälle tuulelle, ja ovat minun pieniä arjen aarteita. Suurin osa näistä esineistä on kirpparilta ostettu ja muutaman olen saanut.

Keraamiset kärpässienet ostin joululomalla Pietarsaaren Blossomista, jostain syystä rakastuin niihin.
Vallilan kelohonka -verhot minulla on jo muutama vuosi ollut, ja ovat edelleen suosikkiverhoni. En yleensä osta kalliita "merkkituotteita", mutta nämä oli pakko saada. Oli sen verran iso satsaus että tienasin siihen rahat maalamalla verannat ja laiturin mökillä, köyhä opiskelija kun olen.
Pidän kirjeva'an muodoista, minusta se oli hauskan näköinen, ja siitä tuli sitten keittiövaakamme. Ja hyvin toimii, vaikka ei ehkä ihan heti uskoisi. Tämän hankin kirpputorilta Pietarsaaresta.
Ostin myös samalta kirpparilta muutaman kirjan missä oli hienot koko sivun kuvat linnuista, kaloista ja hyönteisistä. Nämä kirjat maksoivvat vain 2 €/kpl, ja kuvat ovat paksummalle paperille painettu. Ajattelin käyttää kuvia raameissa ja paketoimiseen.
Hartwallin vanha sitruuna sooda -pullokin on kirpparilöytö.
Suloisen puisen talitiaisen ostin Uppsalasta, kun kävimme moikkaamassa Johia.
Sain äidiltä ison ruskean nahkalaukun, mitä en ole nähnyt hänen käyttävän kahteenkymmeneen vuoteen. Se on ainakin 40 vuotta vanha, kestävä ja tukeva.
Tämä ihana, 70 vuotta vanha ompelulaatikko on myös kirpparilta Pietarsaaresta.
Vanhan Riihimäen keittiötölkin (olisiko 5 l) sain Emmiltä. Nämä ovat minusta niin hienoja, varsinkin kun niissä on tuo karhun kuva ja teksti. Kiitos paljon Emmi! :)
Vanhasta, puisesta limsapullokorista tuli pikkurojun säilytyspaikka, kunnes pääsemme isompaan kotiin.. Silloin se saa arvoisensa paikan ja keksin sille jotain järkevää käyttöä..

Tuotekehitys gone wrong

Välillä kyllä potuttaa tämä ns. tuotekehitys.. Eli siis se että esimerkiksi eri elektronisia laitteita suunnitellaan tahallisesti niin että hajoavat muutaman vuoden päästä, niin että sinun täytyy ostaa uusi. Ja se että esim. eri kameroihin ei käy sama akku, ja kaikki osat täytyy päivittää..


Eilen otti oikein kunnolla nuppiin..
Kävimme siis eilen ostamassa uuden kameran, Canon 650D. Siihen vielä laajakulmaobjektiivi, uusi kamerareppu ja muuta sälää. No, siinä vaiheessa olin vielä iloinen, sillä olin aika lailla rakastunut uuteen kameralaukkuumme, josta saimme hyvän diilin. Pääsimme sitten kotiin ja kameraa tuli vähän testattua, se oli kyllä huomattavasti parmepi kuin vanha kameramme (tai mieheni kamera), 450D.
Mieheni ilmoitti myöhemmin illalla ettei RAW-kuvia saa auki Adoben CS5 ohjelmilla.. Kiva juttu. Eivät siis ole yhteensopivia. No, ei siinä vielä mitään, ainahan ohjelman voi päivittää.. Mutta kun ei voi. CS6, jolla nämä RAW:it saisi auki, vaatii nimittäin 64 bittisen Windowsin, ja kuinkas ollakaan minun tietokoneelleeni asennettiin 32 bittinen Windows nimenomaan siksi että siinä voisi käyttää yhtä vanhempaa Adoben ohjelmaa.. Eli nyt täytyisi asentaa 64 bittinen Windows, kaikki ohjelmat täytyisi hankkia ja asentaa uudestaan (niitä on aika monta), ja sitten hommata se CS6 ja asentaa se, ihan vaan jotta kuvat saa auki koneella.

Ihan oikeasti, kauheaa kusetusta!

Piristävä salaatti

Nam nam..

Ostin kirjan "Vähällä vaivalla salaatteja, kesän makuja kautta vuoden", ja tein katkarapu-riisisalaattia mieheni ehdotuksesta. Oli kyllä niin hyvää että oli ihan pakko kirjoittaa ohje tänne. Ja oli myös sen verran ruokaisaa että nälkä lähti. Vaihdoimme muutaman ainesosan; mangon sijasta käytimme persimonia ja hunajamelonia, ja kevätsipulin sijaan salottisipuleita.

Ainekset
175 g pitkäjyväistä ja villiriisiä (yhteispaino)
suolaa keitinveteen
350 g katkarapuja
1 mango
4 kevätsipulia
25 g mantelirouhetta
1 rkl tuoretta minttua hienoksi silputtuna

Kastike
1 rkl ekstra-neitsytoliiviöljyä
2 tl limettimehua
1 valkosipulinkynsi murskattuna
1 tl juokseva hunajaa
suolaa ja pippuria


Keitä riisiä kunnes se on kypsää (noin 35 minuuttia), valuta ja siirrä kulhoon. Lisää joukkoon katkaravut (jos käytät pakastekatkarapuja, annan niiden sulaa ennen kuin lisäät ne kulhoon). Tee seuraavaksi kastike; sekoita kaikki ainekset ja mausta maun mukaan suolalla ja pippurilla. Sekoita hyvin ja kaada kastike riisi-katkarapuseoksen päälle. Sekoita ja anna jäähtyä. Kuutioi mango, viipaloi sipulit ja kaada seoksen joukkoon mantelirouheen ja silputun mintun kanssa. Sekoita vielä kaikki ainekset ja mausta suolalla ja pippurilla (jos haluat).

Juu, keittiövaakana toimii myös vanha kirjevaaka.

 

 

Tavaraa kirpparille?

Kiertelen itse aika paljon kirpputoreja, mutta en ole koskaan myynyt mitään kirpparilla. Olen tässä koko päivän yrittänyt siivota tätä meidän kämppää, mutta jämähdän aina siihen että tavarat joita olen laittamassa parempaan talteen eivät yksinkertaisesti mahdu mihinkään. Olen jo aika kauan ollut sitä mieltä että meillä on liikaa tavaraa, turhaa tavaraa, mutta minussa ja tuossa miehessäni asuu molemmissa sellainen pieni hamstraaja, joka ajattelee että "tätä voi vielä tarvita joku päivä..".
Vaatekomeron käyn kyllä säännöllisesti, kerran tai pari vuodessa, läpi ja vien UFF:lle ja Pelastusarmeijalle pari kassillista vaatteita. Tästä voisi päätellä että olen himoshoppaaja vaatteiden suhteen, mutta voi sanoa että en odellakaan ole. Minulla sattuu vain olemaan lähipiirissä henkilö joka lahjoittaa minulle vaatteita joita hän itse ei syystä tai toisesta pidä. Vaatteetkin voisi käydä taas läpi, mutta ne on nämä muut tavarat jotka joutaisivat pois. Rupesinkin käymään hyllyjä ja muita säilytyspaikkoja läpi, ja kävin kaikki rakkaat sisustuslehteni läpi ja karsin niistä suurimman osan pois (parhaat decot jäi, ja muutama muu hyvä lehti). Tulin myös siihen tulokseen että omat dvd:ni saisi lähteä, niitä kun luultavasti ei kuitenkaan tule katsottua koskaan. Jäljelle jäi pari sotaelokuvaa ja P.S. I love you, niistä en luovu.
Vaatteita, keittiötarvikkeita ja sisustusjuttuja voisin myös laittaa kiertoon.

Mutta, myydä kirpparilla vai viedä hyväntekeväisyyteen?
Olen sen verran laiska ihminen että hyväntekeväisyys kuullosta paremmalta vaihtoehdolta, mutta olisi kiinnostava tietää ostaisiko kukaan tavaroitamme kirpparilta. Toisaalta hyvät kirpputorit ovat aika kalliita täällä Turussa, ja niihin on aika pitkä jonotusaika. Ainakin niin olen ymmärtänyt. No, katsotaan...

The Pacific

Mini Tv-sarja joka ehdottomasti kannattaa katsoa on The Pacific. Jos pitää amerikkalaisista sotaelokuvista, niin tämä sarja ei jätä kylmäksi. Lainasimme ystäviltä dvdn ja olemme nyt viimeisen parin päivän aikana katsoneet kahdeksan jaksoa. Enää kaksi jaksoa jäljellä.
En todellakaan ole mikään sotahullu, mutta jokin tässä sarjassa kiehtoo. Luulen että se johtuu siitä, että sotaelokuvissa katse tai hiljainen hetki kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Vähemmän puhetta, enemmän tunnetta.


Kannattaa katsoa!

Sisustaminen

Eilen taas vähän palaveerattiin BrownZissa, ja viikonloppuna alamme toteuttamaan sisustusta. Toivon mukaan saamme kaiken valmiiksi viikon 2 lopussa. En malta odottaa että näen lopputuloksen! Eilen otin vähän kuvia kylttejä varten, joita olen käsitellyt aamulla.


Päivä päivältä varmistun enemmän ja enemmän siitä,
että graafinen ala on se mun juttu.
Puuseppää minusta ei tule, eikä sisustajaa.
Mutta tämmöinen sisustusprojekti on kyllä mukavaa vaihtelua!