Sateisen tiistain tekemiset

Tänään olen ollut studiossa kuvaamassa kaikenlaista kivaa. Suunnittelen Wood Structure:n yritysidentiteettiä, ja tähän kuuluu tuotteiden kuvaaminen nettisivuille ja muihin tarkoituksiin. Ja hienoja tuotteita onkin!

Opinnäytetyön vein eilen painettavaksi, ja tänään lähetin tiedoston kansia varten, eli viimeistään perjantaina saan hakea valmiit kirjat. Jee :) Se on aina jännin vaihe: valmiin painotuotteen selaaminen ja hypisteleminen. On se ihan eri asia nähdä se livenä, kuin katsoa sitä tietokoneen ruudulta.

Soittivat myös kirpparilta, että voivatko tuoda tänään senkkimme. No tottakai! Eli se saapuu ihan minä hetkenä hyvänsä. Raivasin sille tilaa, mutta ei ollut paikkaa johon laittaa kaikki tavarat jotka ovat aikaisemmin olleet senkin paikalla.. Eli tänään luultavasti siivotaan kaappeja ja voisin heittää kaikenlaista turhaa taas menemään. Turhaa... eli siis tässä tapauksessa kouluun liittyviä juttuja mitä en enää tarvitse. Niitä onkin kertynyt.

Huonekalutori Hassinen

Miedän lähellä, Numessa, on kirpputori / huonekalutori. Olen kerran aikaisemmin siellä käynyt, mutta silloin se oli jotenkin pienempi, eikä siellä ollut kovin hyvää tavaraa. Tänään kun ajoin kotiin, päätin kuitenkin poiketa siellä, ja onneksi kävin. En tiedä muistanko ihan väärin, sillä paikkahan oli iso ja tavaraa vaikka kuinka. Kaikenlaista tavaraa, uudempaa käyttötavaraa ja vanhempaa keräily/sisustustavaraa. Ja huonekaluja oli hallit täynnä. Jos joku on kiinostunut Riihimäen keittiötölkeistä, niitä löytyy sieltä. Ja ovat halvempia kuin Manhattanin kirpparilla. Kaikenlaista olisin halunnut viedä sieltä kotiin, mutta maltoin mieleni.

Löysin kuitenkin tämän vanhan senkin, johon ihastuin. Olen jo pidemmän aikaa etsiskellyt toimivaa, siistiä, vanhaa senkkiä, ja nyt löytyi kyllä hyvä ehdokas. Hinnaltaakin ihan hyvä, ja mieskin piti siitä :) Se pääsee siis meidän kotiin ehkä jo tänään.
Tilaahan meillä ei oikeastaan ole, joten sitä täytyisi taikoa jostakin. Emme kuitenkaan varmaan asu kovin kauaa enää tässä kämpässä, joten senkki on enemmänkin tulevaisuuden investointi. Ihana, ja käytännöllinen ennen kaikkea.

 

Haaveita

Kropassa on nyt kyllä sellainen kutina, ettei tiedä mitä alkaisi tekemään. Olen niin innoissani, sillä alan pikku hiljaa tajuamaan mitä tämä koulusta valmistuminen tarkoittaa. Kaikki sanovat että opiskeluaika on parasta aikaa, mutta en ole koskaan ymmärtänyt sitä. Ehkä se on sitä, jos tykkää bilettää ja semmoista, mutta se ei ole oikein minun juttuni.
Tulevaisuudessa on se kiva juttu, että koskaan ei tiedä mitä kaikkea voi tapahtua. Tiedän että jotkut muotoilua opiskelevat toivovat että heistä tulisi maailmankuuluja muotoilijoita, eikä siinä ole mitään pahaa. Minulla on kuitenki eri haaveet, ja vain ja ainoastaan minä voin vaikuttaa siihen miltä tulevaisuus näyttää. Ihanaa.

Nyt se elämä vasta alkaa.

Sokea(ko)

No ei nyt ihan sokea kuitenkaan... Kävin joskus viime syksynä näöntarkastuksessa, ja sain lukulasit + semmoiset mitä pitäisi käyttää mahdollisimman usein päivittäin. Tv:n katselulaseiksi optikko niitä sanoi. Noh, valitsin kaupasta kahdet lasit joita inhosin vähiten. Tämä oli suuri virhe. Ei pitäisi tyytyä johonkin huonompaan, jos sitä mitä oikeasti haluaa ei ole tarjolla. Mutta mitä muutakaan siinä tilanteessa voi? Kotona käytän laseja kun työskentelen koneella (silloin kun muistan), ja nyt alan huomaamaan miten huono näkö minulla oikeati on. Optikkokin oli sanonut, että mitä enemmät silmät tottuvat laseihin, sitä huonommaksi näkö muuttuu (tai siltä se ainakin tuntuu).
Tästä tulikin mieleen.. Eräällä ystävälläni on huono näkö, ja lukiossa kun oli erilaisia kokoontumisia, hän paikansi ystäväporukkamme hiusteni avulla. Olin ainut jolla oli siihen aikaan pinkit hiukset koulussa, ja kun hän ei kaukaa erottanut ihmisiä toisistaan, hän haki katseellaan pinkkiä, tupeerattua hiuspehkoa, ja pääsi näin meidän luokse. Voi niitä aikoja.. Olen kuitenkin iloinen ettei näkö ole niin paljoa päässyt huononemaan.

Voi kun löytäisi sellaiset hienot rillit jotka sopisivat...

Café BrownZ

Opinnäytetyöni sai hyväksynnän, ja voin pikkuhiljaa lähettää työn painettavaksi. Toimeksiantoon kuului siis sisustuksen suunnittelu ja sen toteutus. Kun tutut ovat kyselleet mitä teen opinnäytetyönä, on ollut todella hankala selittää projektista kokonaisuudessaan. Olen usein vain vastannut että "Sisustan kahvilan". Jollei ole itse ollut vastaavassa projektissa mukana, ei voi ymmärtää miten paljon eri asioita siihen sisältyy. Sisustaminen, varsinkaan julkisen tilan sisustaminen, ei ole sitä, että valitaan huonekaluja ja sisustusesineitä joista itse pitää ja jotka näyttävät hyviltä, ja asetellaan ne tilaan. Ehhei. Se ei ole ihan niin helppoa. Täytyy ottaa huomioon budjetti, toimeksiantajan toiveet, tilan funktiot, asiakkaiden ikä ja erikoisvaatimukset sekä allergiat, kulkuväylät, tuotteiden ja materiaalien paloluokitukset, väripsykologia, yrityksen konsepti, valaistus, akustiikka ja paljon muuta.
Budjetti oli tässä tapauksessa hyvin pieni, joten pääsin itse suunnittelemaan ja valmistamaan eri asioita kahvilaan. Leipähyllyt, tiskillä oleva hyllykkö, pyöreät hintamerkinnät, liitutaulu-kyltit sekä seinäkkeet valmistin itse. Eli puu- ja metallityötä on tullut tehtyä. Värjäsin mös vihreän kankaan, josta ompelin verhot ja pöytäliinat jokaiselle asiakaspöydälle. Mainoskuvat otin itse, ja tein paino-tiedostot niistä kuvakylttejä varten.

Tämä oli todella antoisa projekti, ja ihanien ihmisten kanssa sain työskennellä! BrownZin pitäjät, Sami ja Sari, ovat sydämellisiä ihmisiä, ja toivon että mahdollisimman moni turkulainen ymmärtäisi käyttää tilannetta hyödyksi kun on näin hyvä ja ammattitaitoinen kahvila saatu tänne Turkuun. Liian moni kahvila käyttää pakasteesta sulatettuja tuotteita, jotka sitäpaitsi saattavat tulla jostakin toisesta maasta. Laatu on mitä on, ja erikoiskahvit valuvat kuppiin nappia painamalla. Miksi ihmeessä tyydymme siihen?
 
 BrownZilla on oma pikku leipomo kahvilan takahuoneessa, ja kaikki myytävät tuotteevat syntyvät siellä. Omat suosikkini ovat tällä hetkellä Lakujuutokakku ja Dallaspullat :) Minttukaakaokin on todella hyvää, ja erikoiskahvit tehdään parhaista raaka-aineista käsityönä, alusta loppuun saakka. Perjantaisin saa myös tuoretta, juuri leivottua leipää. Tämän tasoista palvelua ja huolenpitoa meidän täytyisi vaatia jokaiselta kahvilalta.

BrownZin ihanat herkut loihtii leipuri-kondiittori Tiina.

Sataa sataa ropisee..

No nyt on kyllä niin mukavaa säätä luvattu loppuviikolle ja ensi viikolle. Toivon vaan että vesisateet vievät lumet mukanaan.. Eilen sain vihdoin hakea raamattuni postista. Ostin "Dreamweaver CS5 All-in-one for Dummies" -kirjan, ja se on MAHTAVA. Siinä on yli 800 sivua ja kaikki tarvittava tieto (ainakin näin aloittelijalle). Onpahan tekemistä sadepäivien varalle.

Pian hyppään bussiin ja suuntaan kohti keskustaa. Olisi tarkoitus mennä kuvamaan Café BrownZia, nyt kun sisustus alkaa olla valmis. Saan sitten kuvat mukaan opinnäytetyöhön. Voisin vaikka ladata muutaman kuvan tännekin, ja kertoa mitä kaikkea olemme siellä saaneet aikaiseksi.


 Mukavaa perjantaita!

Pitkästä aikaa

Tiedän, en ole ollut kovin sosiaalinen viime aikoina. Enkä ole tännekään jaksanut kirjoitella. No, ehkä parannan tapani. Opinnäytetyö on muutamaa valokuvaa vaille valmis, joten olen siirtänyt energiani muihin projekteihin. Yksi niistä on omien kotisivujeni uusiminen. Minusta on aina niin hirveän vaikea päättää minkä näköiset ne olisivat, ja sen takia en koskaan saa niitä valmiiksi, kun menen aina muuttamaan kaiken moneen kertaan. Mutta nyt aion pitää itseni kurissa, ja pysyä suunnitelmassa.

Aurinko paistaa, ihanaa. Vähän lämpimämpi saisi olla, mutta olen tyytyväinen kunhan aurinko paistaa ja seuraava lumi tulee vasta monen kuukauden päästä. Ei enää takatalvea, nyt riittää lumen tulo. Mieskin uskalsi vielä mennä pilkille, saa nähdä tuoko hän saalista kotiin. No, jos ei, niin muikkuja löytyy jokatapauksessa jääkaapista. Illalla paistamme siis niitä, nam.